Menu

Mangalla voidaan ottaa kantaa!


Manga on oivallinen tapa ottaa kantaa ja moni mangan piirtäjä onkin osannut käyttää mangaa oman sanomansa välittäjänä. Kerromme seuraavaksi syitä, joiden ansiosta manga on niin kovin hyvä ilmaisukanava. Tämän jälkeen kerromme, kuinka algerialaiset mangan piirtäjät ovat hyödyntäneet mangaa ja kuinka manga on Algeriassa yllättävän suosittua.

Miksi manga on hyvä keino ottaa kantaa?

Ensinnäkin manga tavoittaa monia lapsia ja nuoria, vaikka manga ei suinkaan ole tarkoitettu pelkästään tälle kohderyhmälle. Monet sarjakuvat on suunnattu lähinnä juuri lapsille ja nuorille, mutta manga kiehtoo myös monia aikuisia. Näin ollen mangan kohderyhmä on laaja ja se tavoittaa suuren määrän lukijoita.

Manga on noussut viime aikoina aivan erityisen suureen suosioon, mikä vielä lisää mangan saavuttamaa lukijamäärää. Se on suosittu monissa sellaisissakin maissa, joissa sen ei ehkä aivan ensimmäiseksi olisi kuvitellut nousevan suursuosioon. Eräs tällaisista maista on Algeria, jossa mangan keinoin otetaan kantaa asioihin ja välitetään nuorisolle tietoutta Algerian historiasta. Algeriasta löytyy niin taitavia mangan piirtäjiä, että he ovat saaneet tunnustusta myös mangan syntymaan alan harrastajilta ja asiantuntijoilta. Algerialainen manga on osoitus siitä, että mangan avulla on mahdollista ylittää myös kulttuurirajat ja että manga mukautuu hyvin erilaisiinkin kulttuureihin ja pystyy välittämään hyvin erilaisia viestejä.

Manga antaa turvalliset puitteet ottaa kantaa vaikeisiinkin asioihin. Piirroshahmojen laukomat mielipiteet pehmentävät sanoman mahdollista kovuutta mutta tuovat kuitenkin julki sen, mitä mangan piirtäjä on halunnutkin tuoda julki.

Algerialainen manga

Edellä ehdittiinkin jo sivuta sitä, kuinka manga on Algeriassa yllättävän suosittua ja kuinka maasta löytyy yllättävän taitavia mangan piirtäjiä. On upeaa, että Algeriassa mangaa käytetään maan historian siirtämiseen myös nuorelle sukupolvelle, tavalla, joka kiinnostaa lapsia ja nuoria. Kovin moni algerialainen ei tiedä juuri mitään maansa historiasta ja manga pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Osa mangan piirtäjistä on Algeriassa erittäin nuoria, jolloin historia siirtyy nuorilta nuorille, mikä on erittäin ihastuttava piirre.

Algeriassa on kyllä pitkät karikatyyriperinteet, mikä saattaa osaltaan selittää sen, että karikatyyreista on ollut helppo siirtyä myös mangaan ja että yleisö on ottanut kantaaottavat sarjakuvat niin kovin omikseen. Algerialaiset karikatyyrit ovat yllättävän avoimesti kritisoineet jopa maan ylintä johtoa.

Algeriassa puhutaan ranskan ohella Algerian arabiaa, darjaa, jota ei kuitenkaan käytetä juuri lainkaan kirjoitetussa muodossa. Lasten mennessä kouluun heidän tulee omaksua kirja-arabia, joka poikkeaa darjasta erittäin paljon. Lisäksi Algeriasta löytyy monia pieniä kieliryhmiä, jotka ajoittain pyrkivät ajamaan oikeuksiaan. Esimerkiksi kabylin kieli on eräs tällaisista pienistä kieliryhmistä, joka on kokenut jääneensä valtavirran varjoon.

Manga on puuttunut myös tähän epäkohtaan, sillä mangaa on kirjoitettu ainakin darjaksi, mikä on erittäin harvinaista. On hienoa, että lukijoiden tarjolla on nyt sellaistakin luettavaa, joka tuntuu heistä tutulta ja joka on kirjoitettu heidän aidolla äidinkielellään. Moni lapsi ja nuori kokee ranskankielisen ja kirja-arabialla kirjoitetun kirjallisuuden vieraaksi, mikä aiheuttaa helposti sen, että kaikki kirjallisuus koetaan vieraana. Monessakaan perheessä ei ole tapana lukea lapsille eikä monikaan lapsi omaksu tätä tapaa lapsuudessaan. Jos tarjolla on lapsia ja nuoria kiinnostavia darjaksi kirjoitettuja tekstejä, joita vielä tehostavat tarinaa eteenpäin vievät kuvat, ollaan heti lähempänä säännöllisen lukemisen juurruttamisessa lasten ja nuorten arkeen. Suomessa Aku Ankan on todettu opettaneen useita lapsia lukemaan ja Algerian kaltaisissa maissa laadukkaalla, lasten äidinkielellä kirjoitetulla mangalla on hyvät lähtökohdat ottaa tässä tehtävässä Aku Ankan arvokas tehtävä harteilleen.